"Rakennetaan yhdessä Päijät-Hämeen kokoinen talo"

“Ihminen tarvitsee hyvin toimivia julkisia palveluja silloin, kun on niiden aika.

Muuna aikana ihminen tarvitsee kohtaamisia, mielekästä tekemistä ja merkitystä elämälleen.”

Elina Pajula (Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja)

Hei, olen Marja-Leena Pellikka, Yhdessä Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkö.

Vuonna 1996 jouduin hankemaailman syövereihin, tarkoituksena hoitaa yhden vuoden kestävä projektitehtävä. Ensimmäinen kokemukseni tästä lajista oli toimia EU:n komission suoran, Päijät-Hämeeseen suunnatun pilotin, ns. Pinaattiprojektin osahankkeena. Projektin tavoitteena oli yli 40-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien uusien työllistymisinnovaatioiden kehittäminen. Sen jälkeen erilaisia työllisyys-, ESR- ja Leader -hankkeita alkoi tulvia eteen yksi toisensa jälkeen, ja hankematka on jatkunut yhden vuoden sijasta yli 25 vuotta, ja suunnilleen saman verran on kertynyt sekä omia että yhteistyöhankkeita kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Samalla matkalla ollaan siis edelleen, kymmenet vain vaihtuvat. Viimeksi (2022) olin toteuttamassa Päijät-Hämeen Ruoka-apu-KETJU Leader-hanketta. Päijät-Hämeen alueen kansalaistoiminnan edelleen kehittäminen saikin kiinnostumaan juuri tästä hankkeesta.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry:n juuri käynnistyneellä Kansalaistoiminnan kehittämishankeella (Yhdessä Päijät-Häme) vuosille 2023–2025 on seuraavat tarkoitukset:

·        Hankkeen tarkoituksena on parantaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä, edistää ja syventää järjestöjen välistä yhteistyötä sekä lisätä kuntalaisten osallisuusmahdollisuuksia ja hyvinvointia yhteisökeskustoiminnan kautta. 

·        Hankkeella tavoitellaan myös järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön vahvistamista ja vakiinnuttamista.

Nyt reilun kolme viikkoa olen kuunnellut ja karsinut, punninnut ja pohtinut, mikä on uuden tehtäväni ydin. Seuraavassa jotain ajatuksia verkostojen keskeltä:

Päijät-Hämeen alueella on viime vuosina tehty paljon ja tehdään edelleen ansiokasta työtä hankkeen kanssa samojen yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. On luotu ja käynnistetty rakenteita ja verkostoja, jotka mahdollistavat monenlaista hyvää, kuten rahoitusmahdollisuuksia, verkostotyökaluja ja synergistä viestintää.

Vieläkö löytyy jotain olennaista ja tarpeellista tehtävää kolmen vuoden ajaksi ja mihin hanke asemoituu?

Pohdintaprosessi on edennyt ja palannut jälleen kerran perusasioihin, hankkeen otsikon rajaamiin tavoitteisiin ja vanhaan kysymykseen: Mitä se on?

·        Kansalaistoiminta

·        Toimintaedellytykset

·        Järjestöjen välinen yhteistyö

·        Osallisuusmahdollisuudet

·        Hyvinvointi

·        Yhteisökeskus

·        Järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön vahvistaminen ja vakiinnuttaminen

Kansalaistoiminta

Kansalaistoiminnan hyvinvoinnin ytimessä ovat arvot. Luovuttamaton perustus yhdistyksille ja järjestöille on vapaus toteuttaa omien, säännöissä ja strategioissa määriteltyjen arvojen mukaista toimintaa. Toimintaedellytykset arvojen toteuttamiseksi vaihtelevat yhteiskunnan tilan ja sääntöjen sekä varojen mukaan, mutta nykyisessä vapaassa demokratiassa mahdollisuudet ovat teoriassa lähes rajattomat.

järjestöjen välisen yhteistoiminnan määrä vaihtelee ja on osittain myös arvosidonnaista. Rajoja on, ja niitä on myös kunnioitettava. Aidon kumppanuuden rakentaminen ei ole helppoa, mutta sitä voidaan tukea mahdollistavilla rakenteilla ja toimintaresurssien ohjaamisella yhteisiin sopimuksiin perustuvalla päätöksenteolla. Rakenteellisilla ja resursoivilla toimilla voidaan luoda yhä parempia edellytyksiä yhdistyksille ja järjestöille. Johtuen kansalaistoiminnan olemuksesta, aitoa ja elämää sykkivää kansalaistoimintaa ei voida lopulta kuitenkaan sytyttää liekkiin muulla kuin luottamuksella, vapaaehtoistoiminnalla ja arvojen kunnioittamisella.

Siten syntyy sosiaalista pääomaa.

Sosiaalinen pääoma saa aikaan kahdensuuntaista hyvinvointia, kuten hyvin tiedetään monien tutkimusten ja kokemusten kautta, ja sen tuottaminen ja kasvattaminen lepää pitkälti myös Päijät-Hämeessä yleishyödyllisen kansalaistoiminnan varassa.

Julkisen hallinnon rakenteet parhaimmillaan turvaavat elämää ja mahdollistavat kasvua. Arvokasta elämää syntyy hyvinvoivien kansalaisten vapaasta toiminnasta aidossa, avoimessa, dialogia ja yhteistyötä mahdollistavassa, viisaasti resursoidussa kumppanuudessa.  

Yhdistysten ja järjestöjen äänen kuulemista ja vaikutusmahdollisuutta tukevien rakenteiden luominen osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaa on arvokas viesti siitä, että ruohonjuuren työtä arvostetaan. Tämän viestin avaaminen käytäntöön yhdistyksille ja järjestöille on tärkeä osa alkanutta hanketta, jotta konkreettinen yhteistyö vahvistuisi ja lujittuisi keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen kautta.

Tähän tarvitaan kaikkia osapuolia ja verkostoja yhdessä.

Hyvinvointi

Jos ihmisen fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten, henkisten ja hengellisten tarpeiden tarpeet täyttyvät riittävästi, näistä ihmisen eri voimavaroja riittää myös toisille jakaa. Osallistuminen itselle sopivaan ja merkitykselliseen kansalaistoimintaan on parhaimmillaan monin tavoin palkitsevaa. Hyvinvointia voidaan ja osataan arvioida ja mitata. Sen vaikuttavuutta ja monia hyötyjä osana hyvinvoinnin kokonaistaloutta onkin tärkeää jatkossa saada kuvattua entistä selkeämmin.

Yhdistys- ja järjestötoiminnan sydän, hengitys ja hermosto tarvitsevat ravintoa, turvaa, happea, liikettä ja yhteyttä voidakseen hyvin. Kansalaistoiminnassa, kuten yksilöilläkin, hyvinvointi ilmenee toimintakykynä, jossa sydän lyö tasaisesti ja arvojen puitteissa, hengitys kulkee ja hermot pysyvät kasassa eivätkä nyi kiperimmissäkään yhteistyön törmäyksissä. Syntyy liikettä ja uutta kasvua.

Elämä jatkuu myös uusille sukupolville.

Tällä fokuksella haluan ponnistaa kohti hankkeen vaativia ja mahdollistavia tavoitteita.

Vahvistetaan perustukset, tehdään piirustukset ja rakennetaan yhdessä Päijät-Hämeen kokoinen talo!

Marja-Leena Pellikka
Projektipäällikkö
Yhdessä Päijät-Häme -hanke